Pronssisavikurssi ja Paviljonki

Vuodessa on kaksi tapahtumaa, joita eniten odottaa, niin tietysti ne sattuu sitten samalle päivälle. Vuorottelin siis eilen ja tänään kahden paikan välillä. Paviljongin joulumarkkinoiden ja pronssisavikurssin. Perjantaina ensin pöytä valmiiksi markkinoille ja sieltä suoraan savea muovaamaan. Lauantaina olikin sitten saatava tuuraaja toiseen paikkaan. Kumpaankohan? Eli aamulla menin jatkamaan pronssin muovausta ja sijainen pääsi aamupäiväksi Paviljonkiin.

Pronssisavi oli iloinen yllätys aikaisemmin tutumman hopeasaven jälkeen. Muovattavauus oli paljon helpompaa ja käyttöaika ennen kuivumista ratkaisevasti pidempi. Siispä lopputuloksetkin hienompia.

Joulumarkkinat oli tosi iloinen yllätys, korut saivat hienon vastaanoton ja kävin lisäksi mielenkiintoisia keskusteluja monien kanssa. Muutama väri on joistain tuotteista jo loppu. Millään en jaksaisi nyt tehdä lisää, mutta saatan vielä kohta innostua kunhan hetken kerään voimia. Huomenna aamulla joka tapauksessa markkinoilla nähdään!

Päivän kuva

Yksisilmäinen

Myyjäispöytä on nyt kasattu olohuoneeseen ja kaikki tuotteet alkavat olla vihdoinkin valmiina. Nyt on jäljellä myyjäisiin liittyvää viimeistelyä: hintalappuja, korutelineiden tekoa, keppejä, koukkuja, tankoja, kankaita... Ankaraa miettimistä mitä kaikkea laittaisi esille ja miten. Kaikkea pitäisi olla sopivasti mutta ei mitään liikaa. Pari päivää on vielä aikaa.

Töitä vähän hankaloittaa kolmiulotteisen näön väliaikainen heikkeneminen. Lauantaina illalla päätin nimittäin vielä hioa yhtä juotosta. Samalla hieraisin epähuomiossa silmiäni ja sain toisen silmäni samantien kipeäksi ja kirkkaan punaiseksi. Muutaman lääkärissä käynnin jälkeen laittelekin nyt paria eri tippaa silmiin ja toivon, että kipu hellittää muutamassa päivässä. Tinasta ja metallista likaisilla käsillä silmän hierominen ei ollut kovin järkevää.

Vielä yksi uusi korumalli kuitenkin on tulossa. Sain nimittäin uuden idean juuri tätä kirjoittaessani ja pakkohan sitä on päästä kokeilemaan heti kun mahdollista. Kerron siitä kuvien kera hetken kuluttua. Loppuun vielä kuva uusimmasta huopaketjusta. Minkä muun värisiä voisi tehdä?

Violetti viikko

Reilu viikko aikaa Joulumyyjäisiin. Koko ajan kiire ja hommaa valtavasti.

Olen kuitenkin kaiken kiireen keskellä saanut violetit lasikukat ja pienet sydämet valmiiksi, iso osa koruista hujahti jo samantien uusille omistajilleen, mutta muutama pari korviksia jäi vielä. Kukkasista valmistui lisää pitkiä kaulakoruketjuja ja muutamasta lasisydämestä tein Pinna kireellä 2- kaulakoruja.

Ystävän kanssa käydyn jutustelun seurauksena päätin vielä huovuttaa huopaketjujakin. Kuulin nimittäin, että niitä olisi kysytty viikko sitten myyjäisissä, jonne en itse päässyt tällä kertaa osallistumaan. Sain ajatuksen yhdistää vanhan mallin ja yhden Pinna kireellä- kukkasen ja lopputulos miellytti minua.

Pakko oli napata kuva myös mitä parhaasta apulaisestani. Aina siellä missä tapahtuu, niinpä pääsi kuvausalustakseni kun ei ulkona pimeässä oikein kuvia saanut otettua.

Hopeasavea sormissa

Kauan odottamani hopeasavikurssi alkoi tänään. En ollut miettinyt kovin paljon etukäteen mitä tekisin, mutta usein ideoita tulee mieleen sitten kun aloittaa tekemisen ja keskittyy asiaan. Illan aikaansaannokseni oli kuunnella opetusta, miettiä pää sauhuten mitä tekisi ja lopulta pyöritellä muovailuvahan tapaista massaa pari tuntia harjoitellen lopullisen hopeasavityön tekemistä.

Yhden parin  korvakoruja sain sentään aikaiseksi ja huomasin kotiin tullessani, että ovat jopa piirretyn suunnitelman mukaiset.

Tulipa illalla mieleeni, että tämä ilta oli oikeastaan hopeasaviterapiaa. Muut asiat unohtuu hetkeksi kun alkaa tekemään käsillään jotain joka vaatii koko keskittymisen.

Huomiseksi onkin sitten suunnitelmat valmiina ja jälleen sormusta tekemään, niitä kun ei oikein muista materiaaleista saa onnistumaan. Vai miltä kuulostaa huopa-, lasi- tai pinnasormus?

Viime vuoden kurssilla tein sormuksia kolmin kappalein ja olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Ovat sellaisia oman näköisiä ja itselle sopivia.

Sydän yllätti jälleen

Päivän töiden jälkeen tuli aika laittaa jotain syötävää. Touhusin kaikenlaista kokkailua ja leipomista. Yhtäkkiä huomasin pöydällä tutun kuvion. Samassa kohtaa jossa otin edellisen vastaavanlaisen kuvan pari vuotta sitten.

Mystistä...

Aamukahvi 2011

 Sotkua pöydällä 3.11.2013

Lasikukkia ja rannekoru omaksi iloksi

Violetit ja vihreät hienot lasit on pilkottu pieniksi palasiksi ja niistä syntyy ensi viikolla kukkakaulakoruja ja pieniä sydänkorvakoruja. Torstaina niiden pitäisi olla valmiina. Kuvia lisäilen sitten lasikorusivulle.

Päivän uutena kokeiluna oli rannekoru. Ensimmäisenä aamulla menin innolla vääntämään pinnaa ja tietysti pihdit oli heti sormessa ja siitä eteenpäin työskentelyä helpotti tuppo sormessa. Nyt tuli keksittyä sen verran haastava muoto, että ei päässytkään aivan helpolla. Päätin, että kyseinen koru on yksi ja ainut uniikkikappale ja se on minulle itselleni. Tosin mittatilaustyönä voin kyllä yksittäisen toisenkin valmistaa jos joku asiasta innostuu.

Uusia kiemuroita

Muutama korumalli jota aiemmin olen valmistanut sai vähän uutta ilmettä kun päätin kokeilla eri materiaalien yhdistelyä.

Pinna kireellä 2 kaulakoru sai keskelle lasisydämen ja lopputulos on sellainen, että jopa itse olen tyytyväinen. Niitä taitaa valmistua muutama lisää kunhan sormet taas kestää pinnojen taivuttelun.

Toinen päivän uutuus on kukkaketju, jota myös kokeilin fillarin osilla höystettynä. Kukka onkin rataspakan pienin ratas ja ketjuun olen sijoittanut kuinkas ollakkaan väänneltyjä pinnoja. Vaikuttaa vähitellen  siltä, että osaan tehdä muutakin kuin pelkkää pientä ja pyöreää. Eli nyt osaan myös sekavaa kiemuraa.